), zumindest wenn man von den durchnummerierten Einträgen im Gipfelbuch ausgeht. So langsam geht's aber nun auf die 100.000 zu, die im Juli/August erwartet wird.Vielleicht hat ja unter den Fifosis jemand den Ehrgeiz, die runde Zahl abzugreifen?
http://www.luontoon.fi/news.asp?Section=1603&Item=1980924.06.10
Kuka on 100 000. kävijä Haltilla?
Haltitunturilla, Käsivarren erämaa-alueella, Suomen ja Norjan rajalla sijaitsee Suomen korkein kohta. Tuo piste on tunturin rinteessä, 1324 m merenpinnan yläpuolella, Norjan ja Suomen välisellä rajapyykillä 303B. Haltitunturin huippu 1328 m korkeudella on Norjan puolella. Korkein kokonaan Suomessa oleva tunturinhuippu on nelisen kilometriä idempänä sijaitseva Ritničohkka 1317 m merenpinnasta.
Halti sijaitsee noin 55 km:n päässä Kilpisjärven kylästä, ja sinne pääsee yhteispohjoismaista Kalottireittiä pitkin. Haltilla käy vuosittain noin 7000 kävijää. Rajamerkiltä löytyy vieraskirja, johon Haltin valloittajat voivat kirjoittaa nimensä. Ensimmäisen vieraskirjan veivät Haltille reippaat naisvoimistelijat Kaarina Karin ja Anna Lehtosen johdolla vuonna 1933. He olivat ensimmäiset vaeltajat, jotka Suomen puolelta ovat Haltille nousseet. Heitä voidaan pitää suomalaisen tunturiretkeilyn uranuurtajina.
Suomen Naisten Liikuntakasvatusliitto perusti Haltin retkeilijöille merkin, jonka saivat Haltin rajapyykillä 304. käyneet retkeilijät. Anna Lehtonen sai merkin numero 1., Kaarina Kari numeron 2. ja Inkeri Arajärvi numeron 3. Tällä hetkellä vaeltajia on käynyt huipulla jo 98 000. Haltin 100 000. kävijäkirjaan nimensä kirjoittava kävijä vaeltanee huipulle heinä-elokuussa.
Haltitunturin huipulle piston tekevän Kalottireitin kokonaispituus on 800 km, josta noin 70 km kulkee Suomen puolella, 380 km Norjan ja 350 km Ruotsin puolella. Reitin lähtö- tai päätepisteet ovat pohjoisessa Norjan Kautokeinossa ja etelässä Norjan Sulitjelmassa tai Ruotsin Kvikkjokkissa. Kilpisjärven ja Haltitunturin välisellä Kalottireitillä on seitsemän Metsähallituksen huoltamaa autio- ja varaustupaa, joista ensimmäiset on rakennettu Suomen Matkailuliiton ja Metsähallituksen yhteistyönä 1960 -luvulla. Tuvista suurin osa on peruskorjattu 2000 -luvulla.
